Aikojen alusta lähtien ihmiset ovat uineet enemmän tai vähemmän. Ajatus pukeutumisesta vaatteisiin uinnin aikana on edelleen ollut ihmisten mielessä, mutta suurimman osan historiasta ihmiset ovat kylpeneet alasti. Varsinkin viktoriaanisessa Englannissa suhtautuminen alastonuintiin oli outoa, missä yliihon näyttämistä paheksuttiin, mutta alasti uiminen oli täysin hyväksyttävää myös julkisilla paikoilla.
Jos klassinen ajatus uimapuvun historiasta on jotain "ensin oli raidalliset trikoot ja sitten bikinit", todellisuus on paljon monimutkaisempi kuin aina. Kummallisen historian omituisena meidän on myönnettävä se tosiasia, että bikinejä käytettiin todella ennen 1800-luvun outoja uimapukuja. On nimittäin säilynyt muinaisia roomalaisia piirustuksia, joissa naiset käyttävät bikinejä uima-asuina.

Antiikin roomalaiset bikinit
On myös raportteja, että jo vuonna 5600 eKr. naiset kuvattiin ratsastavan leopardeilla nahkaisissa bikineissä. Totta, tässä tapauksessa niitä ei tietenkään voida pitää uimapuvuina, mutta se kuitenkin osoittaa, että kaksiosainen vaatesarja eli bikinit on aina ollut ajankohtainen lämpimällä säällä.
Rooman valtakunnan jälkeen kuitenkin myös uimapukujen tarve katosi, sillä puritaaninen Länsi-Eurooppa harjoitti noitajahtia ja uiminen tai ulkokylpy oli käytännössä mahdotonta ajatella. Vasta 1800-luvulla todettiin, että kansalaiset voivat satunnaisesti pudottaa itsensä veteen, ja näin syntyi tarve käyttää uima-asuja. Aluksi tämä ilmaisu otettiin melko kirjaimellisesti, joten kankaan kulumista oli paljon eikä bikineistä ollut mainintaa. Alla oleva kuva osoittaa selvästi, mitä uimapuvuilla silloin tarkoitettiin.

Hyväkuntoinen naisten uimapuku
Vuonna 1907 asiat muuttuivat mielenkiintoisemmiksi, kun Anette Kellermann pidätettiin Boston Beachillä pukeutuneena tiukkaan yksiosaiseen trikooon, jota pidettiin tuolloin luvattoman provokatiivisena. Vaatimattomuutta arvostavien kansalaisten mielestä rannalla esiintyminen niin paljastavassa trikoopuvussa oli yhtä hyvä kuin nainen olisi ollut alasti.

Annette Kellerman
Kaksiosainen bikinejä muistuttava uimapuku ilmestyi ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 1912. olympialaisissa ja sen jälkeen kankaalla peitetty kehon osa on pienentynyt ja yhä enemmän näkyvissä paljaana ihoa. 1934 elokuvassa "Fashion of 1934" saattoi nähdä jo nykypäivän bikinien kaltaisia uimapukuja.
1945 "Moonlight Booy" -niminen uimapuku lanseerattiin. Ainutlaatuisena siitä teki korkkivyö, jonka ansiosta ne voitiin jättää kellumaan veden pinnalle ja kylpeä vedessä alasti.
Jotta aurinko pääsisi helpommin iholle, uimapukujen kutistuminen jatkui, kunnes vuonna 1946 markkinoille tuli kaksi valmistajaa samankaltaisilla vaatteilla - Jacques Heim esitteli kaksiosaisen uimapuvun, joka vielä tuskin peitti käyttäjän napaa. , kutsuen tuotettaan "Atomeksi" - atomiksi. Samana vuonna Louis Réard kuitenkin ohitti hänet ensimmäisillä bikineillä, joka toi tuotteensa markkinoille 5. heinäkuuta 1946 - vain muutama päivä Bikini-atollin ydinräjähdyksen jälkeen. Tämä inspiroi myös Louisia nimeämään uuden vaatekappaleen: bikinit. Nykyään bikinit ovat yleisin uima-asu. Samat ensimmäiset bikinit ovat alla olevassa kuvassa.

Ensimmäiset bikinit. Mallissa on laatikko, jossa ne myytiin.
Seuraavalla kerralla puhumme siitä, mitä sävyjä uimapuvut ovat saaneet tänään ja miltä ruskettuneet vaatteet näyttävät valossaan.